Ylös

Sportvalley tarjoaa ravinto- ja liikuntavalmennusta kaikille hyvinvoinnistaan kiinnostuneille.
Sportvalley tarjoaa lisäksi ravintovalmennusta ja -tietoutta urheilijoille ja nuorten urheilijoiden vanhemmille. Valmennukset perustuvat uusimpaan tutkimustietoon, jota on höystetty pienillä omakohtaisilla twisteillä, joten toimimattomat trendidieetit jätetään omaan arvoonsa.

Sportvalley

Blogiarkisto

Hiilihydraatit valtaavat edelleenkin keskustelupalstat aika ajoin. Aiheuttavatko hiilihydraatit lihomista? Onko siinä kenties syy koko lihasvuusepidemiaan? Onko hiilihydraattien syönnin kannalta mitään väliä puhutaanko sohvaperunasta vai urheilijasta? Entä onko eri urheilulajeissa erilaiset vaatimukset hiilihydraattien osalta? Näihin kysymyksiin pyrin vastaamaan blogikirjoituksella, jonka löydät kyseisen linkin takaa.

http://www.emotionpt.fi/blogi/hiilihydraatitjasuorituskyky

Vastaus otsikkoon pilke silmäkulmassa:

Terveys
Lihakset ovat meille elintärkeitä. Valitettavan usein emme kuitenkaan ymmärrä lihastemme arvoa ennen kuin ongelmia ilmenee. Emme esimerkiksi pysähdy miettimään, että tarvitsemme luurankolihaksiamme muun muassa yleisterveyden ylläpitoon, liikkumiseen, lämmönsäätelyyn sekä hengittämiseen. Lihaksemme auttavat sairauksien ennaltaehkäisemisen lisäksi myös niiden hoidossa. Voimaharjoittelulla on nimittäin positiivinen vaikutus veren sokeri- ja rasva-arvoihin. Näin voimaharjoittelu suojaa esimerkiksi aikuistyypin diabeteksen puhkeamiselta tai hoitaa jo puhjennutta sairautta. Voimaharjoittelulla on myös positiivinen yhteys luuston mineraalitiheyteen minkä vuoksi se osittain estää osteoporoosin muodostusta. Verenpaine laskee voimaharjoittelun ansiosta ja se taas parantaa sydän- ja verenkiertoelimistön toimintaa. (Westcott 2012.) Lisää lihasten tärkeydestä voit lukea muun muassa täältä.

Onneksi voimaharjoittelu ja laadukas ruoka (erityisesti proteiini) ovat oivia tapoja kehittää lihasmassaa ja –voimaa. Vielä kun nämä molemmat yhdistää, niin bueno!

Hyvinvointi & hyvä fiilis
Liikunnan harrastamisesta tulee meille jokaiselle yleensä hyvä olo. Voimaharjoittelu parantaa mielialaa ja voi toimia stressin purkuna (Goldfield ym. 2015 , Schranz ym. 2014). Voimaharjoittelua voi harrastaa niin nuorena kuin vanhanakin, yhtälailla naiset kuin miehet. Aivan jokainen meistä hyötyy voimaharjoittelusta! Kuitenkin erityisesti meillä naisilla voimaharjoittelu on saattanut jäädä vähemmälle moninaisista syistä ja kynnys painojen nostelemiselle kasvaa koko ajan. Mutta voimaharjoittelun aloittaminen ei katso ikää, sukupuolta tai tämän hetkistä kuntoa! Ensiarvoisen tärkeää on kuitenkin suunnitella voimaharjoitteluohjelma yksilöllisesti jokaisen tavoitteista ja lähtökohdista käsin. Tämä ei ole oikea tapa: ”kannattaa laittaa painoja mahdollisimman paljon, kyllä se tekniikka sieltä itsensä löytää”…

Loukkaantumisten ehkäisy
Nopeiden lihassolujen ansiosta pystymme tuottamaan voimaa nopeasti, mikä on tärkeää esimerkiksi kun talvella (tai Suomessa syksyllä ja keväällä myös…) liukastuu ulkona ja estääkseen kaatumisen pitää nopeasti korjata asento (Joshua et al. 2014). Voimaharjoittelun avulla pystytään lisäksi ylläpitämään tai parantamaan lihastasapainoa sekä vahvistamaan sidekudoksia, mikä auttaa ehkäisemään loukkaantumisia ja rasitusvammoja (Jeon ym. 2015).

Voimaharjoittelu siis vähentää loukkaantumisriskiä, minkä ansiosta urheilija pysyy enemmän terveenä ja pystyy harjoittelemaan tehokkaammin. Lisäksi voimaharjoittelun myötä parantuneesta voimantuottokyvystä on hyötyä monessa eri urheilulajissa, mitä ei aina tule ajatelleeksi. Esimerkiksi juoksijalla voimaharjoittelu parantaa taloudellisuutta (Oyvind ym. 2008). Lisääntyneen voiman hyödyistä saimmekin lukea myös vastikään aitajuoksijatähti Nooralotta Nezirin kohdalla: SE-tuloksen takana on lisääntynyt voimaharjoittelu.

Painonhallinta
Lihakset ovat kehomme energiasyöppökoneisto. Mitä enemmän kehossamme on lihasta niin sitä suurempi lepoenergiankulutuksemme on. Jos meillä on ystävää suuremmat lihakset, niin kulutamme enemmän energiaa häneen verrattuna istuessamme sohvalla ja katsoessamme Orange is the new blackia (McClave & Snider 2001). Sitten kun harrastamme liikuntaa niin kulutamme suhteessa paaaljon enemmän energiaa vähemmän lihaksia omaavaan ystäväämme verrattuna.

Voimaharjoittelulla on myös itsenäinen vaikutus rasvan lähtöön (Westcott 2009). Tämä tarkoittaa siis sitä, että painoja nostelemalla kulutamme energiaa mikä auttaa meitä laihtumaan ja samalla lihasten kasvaessa painonhallinta pidemmällä aikatähtäimellä helpottuu. Harmillista nimittäin, että yleensä onnistumme laihduttamaan, mutta sitten paino kipuaa pikkuhiljaa takaisin lähtötilanteeseen. Esimerkiksi Suurin pudottaja- ohjelma on hyvä esimerkki tällaiseen tilanteeseen joutumisesta. Nimittäin vielä 6 vuotta ohjelman loppumisen jälkeen kisaajien hormonitasapaino on ollut sekaisin. Tästä johtuen kisaajien lepoenergiankulutus on ollut alhaisempi kuin mitä heidän painonsa, pituutensa ja kehonkoostumuksen perusteella olettaisi (Fothergill ym. 2016). Kun hormonitasapaino jää sekaisin monien muiden seikkojen lisäksi, niin samalla ruokamäärällä lihomme helpommin kuin lähtötilanteessa. Hyvin tärkeää on siis maltillinen painonpudotus ja rasvan määrän vähentäminen yhdessä hyvin suunnitellun voimaharjoittelun kanssa (lue lisää täältä: Painonpudotus ja säästöliekki)

Ulkonäkö
Ulkonäkö Totta kai ulkonäkökin merkkaa jonkin verran ja voimaharjoittelun avulla pystymme saamaan itsellemme naisellisen kauniit muodot. Voimaharjoittelu parantaa ryhtiä ja nostaa itseluottamusta, mitkä yhdessä näyttävät ulospäin hyvältä (toki tiettyyn rajaan saakka..). Lihakset eivät kuitenkaan kasva ”vahingossa” suuriksi, minkä saamme varmasti kuulla jokaiselta suuren lihasmassan omaavalta. Ei. Lihakset kasvavat vain isolla ja pitkäjänteisellä työnteolla! Eli ei missään tapauksessa tarvitse pelätä että lihaksemme paisuisivat vahingossa liian suuriksi. Lisäksi meidän naisten hormonitoiminnan takia lihasten kasvattamiseen vaaditaan enemmän työtä verrattuna miehiin. Geenit toki vaikuttavat lihaskasvuumme myös jonkin verran (Ahtiainen ym. 2016).

Toivottavasti vakuutuit viimeistään nyt lihasten tärkeydestä osana elämäämme. Ja ei sitten muuta kuin katse irti ruudusta ja painoja nostelemaan!

Lihastohtoriblogissa kirjoitukseni:

Rasvan lähtö ja lihasmassan säästäminen dieetillä: säästöliekki ja proteiinin merkitys – Hulmi ja Laakso

Kehon koostumuksen mittaaminen eri menetelmillä – Laakso

Haastatteluni:

Maaseudun tulevaisuudesta (23.3.18) löytyy asiaa siitä, kuinka tärkeää on huolehtia lihaksistamme muun muassa laihdutuksen yhteydessä. Rasvan lähtö ei siis ole kaikki kaikessa.

Fit-lehdessä (2/2018) kerron lyhyesti miten työpäivän aikana kannattaa syödä, jos päivän päätteeksi on tarkoitus mennä treenaamaan.

Aamulehti teki jutun liittyen elämäntapamuutoksiin, ruokaan ja liikuntaan. Kannattaako krapulassa lähteä lenkille ja voiko täydellä vatsalla juosta? Ammattilainen vastaa.

Kauneus&terveys-lehdessä (15/2016) käymme ravitsemusterapeutti Jan Verhon kanssa läpi tyypillisimpien myyttien paikkansa pitävyyttä koskien ravintoa ja liikuntaa

Kotivinkki-lehdessä (24.8.2016) kerron muun muassa miksi voimaharjoittelu on tärkeää meille kaikille.

Anna.fi-sivuilla haastatteluni säästöliekin välttämisestä:
Eikö paino putoa? Näin estät kehoasi menemästä laihduttaessa säästöliekille

Bodytreeni-lehdestä (3/2016) löydät haastatteluni voimailijan lisäravinteista

  © 2016 - 2018   Sportvalley & Dynamic Solutions